 |
Tornion väkevin noita Pistokoski ja Alatornion kirkko |
 |
| Tornio rajattomien mahdollisuuksien kaupunki -sivustolta, Tornion kaupungin kirjasto |
Iisakki Pistokoskelle kuulunut parannuskaappi.
Maanviljelijä Iisak Pistokoski oli maanviljelijä, joka taisi myös erilaisia taika- ja parannuskonsteja. Hän osasi mm. valmistaa kasveista lääkkeitä. Pistokoski hoiti kuvan höyrykaapilla mielisairaita, kaatumatautisia ja reumapotilaista.
Teksti: Henri Nordberg, Tornion kotiseutuseura ry:
Tornion kaupunginkirjaston sivuilta luettelo:
" Teokset:Iisakki Pistokoski 1841-1902. (Tornio) 2009, moniste
Oukka, Arvid: Tornionlaakson kansanperinnettä, osa 7. Tornio 1981
Niskanen, Leena: Liakan laitumilla: Liakan kylä historian ja perimätiedon valossa.
(Liakka) 1984
Vuento, Pertti: Historiaa ja perimätietoa hiippakuntarajalta. Tornio 1994
Vuento, Pertti: Raumon wirtojen warsilla : historiaa ja perimätietoa. Tornio 1986
Vuento, Pertti: Vojakkala - pirkkamiesten kylä: historiaa ja perimätietoa edesmenneiden
sukupolvien muistoksi. Tornio 1990
Toratti, Virpi: Se oli noitasta aikaa – kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion
seudulla 1800-luvulla. Teoksessa Tornionlaakson vuosikirja 1998.
Tornio 1998
Toratti, Virpi: Folktro och magi i Torneådrakten under 1800-talet.
I boken Tornedalens årsbok 1998. Tornio 1998
Artikkelikopiot:
Hiltunen, Juhani: Noita, joka reellä kirkon läpi lensi. Pohjolan Sanomat 5.4.2004
Kenttä, Hannele: Isak Pistokosken maine kansanparantajana elää. Pohjolan Sanomat 12.3.2009
Iisakki Pistokoski, alatorniolainen kansanparantaja ja tietomies. Länsiraja 21.6.1970 ja 10.7.1970 : nrot 24-27 "
TORATTI, VIRPI: "Se oli niin noitasta aikaa".
Jokamiehen ja noidan magian käyttö Tornion seudulla 1800-luvulla.Pro gradu-tutkielma, 89 s."Tutkielmassa tarkastellaan ja vertaillaan tavallisen ihmisen ja noidan magian käyttöä Tornion seudulla viime vuosisadalla. Työssä perehdytään magian käyttötarkoituksiin, käyttötapoihin, näyttämöihin ja välineisiin, sekä suomalaiseen tietäjälaitokseen ja torniolaisiin noitiin erityisesti: heistä tarkemmin käsitellään Alatornion viimeisen suuren noidan lisak Pistokosken hahmoa."
'"Kirjallisuuden lisäksi lähteenä on käytetty Tornion maakuntamuseossa säilytettävää vuonna 1955 tehtyä lisak Pistokoskea käsittelevää nauhoitusta ja samaan aiheeseen liittyvää esitelmää."
8. VELHONVIKASET: kuuluisia Tornion seudulla vaikuttaneita noitia 72 8.1 Iisak Aabrahaminpoika Pistokoski
1533. TORATTI, VIRPI: "Se oli niin noitasta aikaa". linkissä
Kansalliskirjasto - Arto: Se oli niin noitasta aikaa : kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion seudulla 1800-luvulla
ArtikkeliToratti, Virpi Julkaisussa Tornionlaakson vuosikirja 1998, s. 159-196
Kieli: suomi
Luokitus:
Uskontotiede (udk 29)
Kansantavat (ykl 49.26)
Okkultismi. Spiritismi. Henkimaailma (ykl 15.9)
Suomalais-ugrilaisten kansojen muinaisuskonnot ja mytologiat (ykl 29.2)
Aiheet:
Pistokoski, Iisak.
kansanusko → Tornio → 1800-luku
magia
noidat
tietäjät
loitsut
taikausko
taruolennot
kansanlääkintä
magia → kansanusko → Lappi
Tornio
Tornionjokilaakso
Kansalliskirjasto - Arto linkissä
Toratti, Virpi Folktro och magi i Torneåtrakten under 1800-talet 1998 Toratti, Virpi Se oli niin noitasta aikaa kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion seudulla 1800-luvulla
#Pistokoski, #kirjaploki, #kauhuplokiTeo Sorri: Päänoita #Pistokoski. #noita ajoi kirkon lävitse, reki on museossa! Lapin #noitia #parantaja #kirjaploki pic.twitter.com/Ag4EaY55IX— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 12. huhtikuuta 2017
Päänoita Pistokoski. noita Pistokoski, Lapin noitia, Lapin noita, parantaja
Suomen Kotiseutuliitto Flickr -pavelussa: Pistokosken höyrykaappi, Tornio Iisakki Pistokoskelle kuulunut parannuskaappi. Maanviljelijä Iisak Pistokoski oli maanviljelijä, joka taisi myös erilaisia taika- ja parannuskonsteja. Hän osasi mm. valmistaa kasveista lääkkeitä. Pistokoski hoiti kuvan höyrykaapilla mielisairaita, kaatumatautisia ja reumapotilaista. Teksti: Henri Nordberg, Tornion kotiseutuseura ry:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.