Suomi Finlandiani - matkablogi: toukokuuta 2021

lauantai 29. toukokuuta 2021

Ravintola Tårget, Linnakatu 3a, Turku. Mitä täällä sijaitsi ennen.

Ravintola Tårget, Linnakatu 3a, Turku. Mitä täällä sijaitsi ennen. Olin katsomassa leffoja minifestareilla 30.07.2019. " Linnankatu 3: Ingmanin eli Casagranden talo. Pehr Johan Gylich 1833, nykyinen julkisivu Frithiof Strandell 1904". Casagrandentalolla arvokas musiikkiperintö "Yksi Turun musiikkijuhlien konserteista järjestetään tänään Taiteiden yössä Casagrandentalon edustalla Linnankadulla. Tilaisuus on rakennus- ja kulttuurihistoriallisen arvorakennuksen julkisivun satavuotisjuhla. Konsertin sitoo taloon myös keskeinen Suomen musiikin historiaperintö." "Casagrandentalon seinässä paljastettiin vuonna 1996 muistolaatta, joka kertoo italialaisen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbin asuneen Seipelin majatalossa vuonna 1799. Acerbi oli kansanrunouden sekä musiikin tuntija ja tutkija. Vierailu osui Soitannollisen Seuran vireään toimikauteen, ja Acerbi tapasi seuran piirissä vaikuttaneen Henrik Gabriel Porthanin ja myös runoilija Frans Mikael Franzénin - kukaties juuri Seipelin talossa." TS 20014

" Linnankatu suunniteltiin 1600-luvulla linnalle kulkevaksi pääkaduksi. Tuolloin kadun alkupää nimettiin Kuningattarenkaduksi. " wikipedia

KOP-kolmio Turuus: Hej hylje 30.07.2019

KOP-kolmio Turuus: Hej hylje -patsas veikeeä. 30.07.2019 olin Turussa pienillä elokuvafestareilla. "KOP-kolmio on Turussa Kauppatorin laidalla sijaitseva liikekiinteistö ja ostoskeskus, joka on valmistunut vuonna 1964. Sen on suunnitellut vuonna 1962 arkkitehti Viljo Revell alun perin Kansallis-Osake-Pankin konttoriksi" wikipedia KOP-kolmuin liikkeet © Satu Ylavaara Photography 2019:

Hej hylje! Taiteilijana Kirsi-Maria Aho

tiistai 25. toukokuuta 2021

Ei päivääkään ilman sisällissotaa, luokkasotaa: Sirkkalan kasarmi Turuus toimi vankileirinä

Ei päivääkään ilman sisällissotaa, luokkasotaa: Sirkkalan kasarmi Turuus toimi vankileirinä 1918, siis sata vuotta ennen kuin kuvasin nämä valokuvat 29.04.2018, Huhtikuussa 1918 Sirkkalan kasarmille perustettiin Turun vankileiri..

Ismo Kajanderin veistos vuodelta 1994

Koordinaatit: 60°27′01″N, 22°17′20″E
Tässä Kurjenkaivon kentällä Ismo Kajanderin teos ja laatta: 1994 pystytetty Turun vankileirin muistomerkki, veistos nimeltä ”535” on X, raksilla merkitty alue, jossa sijaitsi vankileiri, jonne punaiset laitettiin:

Kurjenkaivonkentän puukujanne

puistolehmuskujanne?

Lue lisää:

Kurjenkaivonkentän puistolehmuskujanne on istutettu vuonna 1932 Lehmukset / Turun puut kartalla

Sirkkalan kasarmialue ja Kurjenkaivonkenttä. "Sirkkalan kasarmialue ja Kurjenkaivonkenttä ovat eläneet rinnakkain omaa elämäänsä 1800-luvulta alkaen. Kaupunkilaisten näkökulmasta alueiden välillä on kuitenkin ollut suuri ero. Kurjenkaivonkenttä on ollut kaupunkilaisille avoin ja toiminut kokoontumis- ja kauppapaikkana, kun taas kasarmialue on ollut suljettu ja kaupunkilaisten saavuttamattomissa." " Maastoa muokataan vankityönä

Kasarmialueen ja Kurjankaivonkentän tarinat yhdistää toisiinsa vuonna 1918 punavankileirinä alkanut ja seuraavina vuosina pakkotyölaitoksena jatkunut vaihe. Kurjenkaivonkentän halki kulkenut korkea piikkilanka-aita liitti osan Kurjenkaivonkentästä vankileiriin ja pakkotyölaitokseen ja alueet yhdistyivät toiminnallisesti " 04/2018 hiiskuttua

Sirkkalan kasarmi muuttui köyhäinhuoneesta yliopistoksi, "Huhtikuussa 1918 Sirkkalan kasarmille perustettiin Turun vankileiri.Köyhäinhuone, kasarmi, vankileiri… ja lopulta humanistien tyyssija. Sirkkalan kasarmialueen historia on pääosassa vapaasti verkossa luettavassa Turun yliopiston humanistien Hiiskuttua-lehdessä. Sen kevätnumero avaa näkökulmia muistiin, muistoihin ja muistamiseen. Alueen värikäs historia alkaa 1830-luvulta, jolloin Sirkkalaan valmistui Turun köyhäinhuone. Rakennuksen ajateltiin kuitenkin olevan liian hieno köyhille, ja se siirtyi muutaman vuoden päästä armeijan käyttöön. Sisällissodan taisteluiden päätyttyä, huhtikuussa 1918, Sirkkalan kasarmille perustettiin Turun vankileiri. Tällä hetkellä Sirkkalan kasarmin rakennuksissa toimii humanistisen tiedekunnan historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos." Aamuset

"Kasarmialue toimi Venäjän armeijan poistuttua alueelta Suomen itsenäistymisen myötä Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 vankileirinä. Suurimmillaan Turun vankileirin vankiluvuksi on arvioitu noin 3 300. Leirillä kuoli eri arvioiden mukaan noin 120–175 ihmistä, pääasiassa nälkään ja sairauksiin. Leirin vuonna 1994 paljastettu muistomerkki on Ismo Kajanderin veistos, Kurjenmäenkentän rinteen peruskallioon upotettu ruostunut tasavartinen risti." wikipedia

maanantai 24. toukokuuta 2021

Ei päivää ilman sisällissotaa: Sirkkalan kasarmi Turussa ja Ismo Kajanderin Turun vankileirin muistomerkki

Kulttuurimatkallani kävin teatterissa, Turun kaupungissa ja näin viimeisen kerran Maijalan Seitsemän veljestä 29.04.2018. Samalla käyn aina valokuvaamassa. Tämän paikan löysin Turun aika -lehden sisällissodan kartan avulla. Lahtarien eli valkoisten perustama leiri " sijaitsi kaupungin keskustassa Sirkkalan kasarmilla. "Turun vankileiri wikipedia Koordinaatit: 60°27′01″N, 22°17′20″E

Tässä Kurjenkaivon kentällä Ismo Kajanderin teos ja laatta: 1994 pystytetty Turun vankileirin muistomerkki, veistos nimeltä ”535” on X, raksilla merkitty alue, jossa sijaitsi vankileiri, jonne punaiset laitettiin:

" Teos on toteutettu Nils Robert af Ursinin rahaston toimesta. Muistomerkki paljastettiin 18.9.1994, ja se on valmistettu talkoovoimin. Ismo Kajander ei ottanut työstään taiteilijapalkkiota, ja teoksen hitsannut Reijo Möttönen teki osuutensa kulukorvauksilla. Rautaruukin Raahen tehdas ja Aga Oy sponsoroivat materiaalit. " lainaus Ismo Kajander: Turun punavankileirin muistomerkki "535" turku.fi

" Ismo Kajanderin (s.1939) veistos Turun punavankileirin muistomerkki ”535” muodostuu maassa lepäävästä rautaisesta, ruostuvasta ja tasavartisesta rististä, joka yhdistyy keskeltä maasta kohoavaan kalliokumpareeseen. Muodoltaan yksinkertainen ja lähes huomaamaton muistomerkki voi tulkitsijasta riippuen tuoda mielen rastin, ristin tai vaikkapa kompassin ruusukkeen. Teoksessa on teksti ”Te kärsitte toivonne tähden”. Rauta on antiikin mytologioissa liitetty sodanjumala Marsiin, ja ruosteen syvänpunaiseen väriin liittyvät mielikuvat verestä. " lainaus Ismo Kajander: Turun punavankileirin muistomerkki "535" turku.fi