Elokuu. Palaan takaisin eiliseen, tai kesään. Elokuussa 2020, katsoin järven rannalla luonnon elämää

Palaan takaisin eiliseen, tai kesään, elokuussa 2020, katsoin järven rannalla luonnon elämää, luonnonkierokulkua. Luonninkiertokulkua. Ei luonto ole kiero, luonto keksii, luonto antaa. Violetin, vihreän ja sinisen sävyihin, voi upota. Hautautua, haistella. Kohokit, pörriäiset ja unikot. Nikon D40 ja putki © Satu Ylavaara Photography 2020:

© Satu Ylavaara Photography 2020

eli pelasta pörriäinen, osa kaks

Pörriäiset pörisi. Pörisee yhä. Kaivoin naftaliinista Nikon D40 tamronin putkella, ja se on raskas laite. Sanan kummassakin mielessä. Monenlaista siipiveikkoa näkyi juhannuksen jälkeen Pohjoisessa. Mökillä moraalinen dilemma on, leikatako ruoho, jolloin kyyt eivät eksy nurkille, mutta pörisijät kaikkoavat. © Satu Ylavaara Photography heinäkuussa 2020:

© Satu Ylavaara Photography 2020

Eilen kameratestissä Nikon 1 J2: katson maalaismaisemaa ja pyhiä pillerinpyörittäjiä

Eilen kameratestissä " vaihdettavalla objektiivilla varustettu erittäin pieni Nikon 1 J2". Kameralaukku on sopivan kokoinen, pieni olkalaukku, viinipunainen, ei ihan heti kastuva, siinä on vetoketjullisia taskuja, ettei esim toinen objektiivi lennä jorpakkoon. Tältä näyttää ihan ensimmäinen kuva: katson maalaismaisemaa ja pyhiä pillerinpyörittäjiä... by © Satu Ylavaara Photography 2020:

tässä raakakuva klo 19.35, käsittelemätön, mutta tietenkin verkkoon pienennetty

tähän lisätty hieman sävyjä, noin klo 19.36, illalla, illalla

kello noin 19.39 aurinko valaisi jättiläisen hampaita. Ajattelen aina Don Quijotea kun näen nämä heinäseipäiden syrjäyttäjät. 

Ja Gulliverin retkiäkin. Ja kreikkalaisia mytologioita lapsuudesta. 

pilvet heijastuvat puhtaaseen veteen klo 19.47, ja tuolla kaukana läpsyttää vettä Matti Majava. Ehkä

ja niin rauhaisat veet

suomalaisia maisemia - ilman kaivoksia

rauhalliset pilvet

nämä kummituspuut kuvattu miniatyyri-toiminnolla, joka on vähäsen hankalasti haettavissa F-näppäimen alta, kun vihaiset sääsket ovat kimpussa, ja nilkkapituisissa saappaissa saa varoa mustikkamättäillä, ettei kyyn päälle astu. Kun kyypakkauksetkaan eivät enää auta. 

sama kuva mustavalkoisena, tai paremminkin infrapuna. Nikon 1J2-kamerasta uupuu mustavalkoinen kuva, saahan sen kyllä jälkikäteenkin. Mutta erikoisohjelmat ovat hitaasti haettavissa. Varsinkin kun huitoo sääskiä. 

© Satu Ylavaara Photography 2020

Hieman pitää säätää, että pienen objektiivinsuojuksen saa pois - naarmuttamatta linssiä. Jos ajaa pyörällä kuvausreissulla, ja joku kaahaa autolla vastaan, on kädellä suojattava kameran linssiä, ettei siihen lennä pikkukiviä. Jos suojus ei ole paikoillaan. Itse kamera on pinkkiä metallia, sen pinta on kohtalaisen liukas, mutta jämäkkä pinkki kaulanauha pitää kameran ehjänä. Ja kaulalla. Meillä on useampaa digikameraa, ja tämän käytetyn kameran testasin eilen ekaa kertaa. Pinkki kamera erottuu mustien, harmaan metallisten ja valkoisten digikameroiden joukosta.

Valovoimaisuudessaan voi jäädä jälkeen muille pokettikameroille. Kohtalaisen nopea kamera, jos tämä nyt on vuodelta 2014 suurin piirtein, mutta saa varoa, ettei objektiivi osu pyöränsarviin kun vihainen hyttysarmeija hyökkää ihmisnahan verille kuvausreissuilla.

( Tiedot alla sitaateissa Nikonin sivulta. ) "Kehittynyt hybridityyppinen automaattitarkennusjärjestelmä"

"Automaattinen kuva (3 : 2); luova, valittavissa seuraavat vaihtoehdot: P, S, A, M (3 : 2), Yömaisema (3 : 2), Yömuotokuva (3 : 2), Vastavalo (3 : 2), Helppo panoraama (normaali vaakasuuntainen 40 : 7, normaali pystysuuntainen 8 : 25, laaja vaakasuuntainen 80 : 7, laaja pystysuuntainen 4 : 25), Pehmeäpiirto (3 : 2), Miniatyyritehoste (3 : 2) ja Valikoiva väri (3 : 2); Valokuvavalitsin (3 : 2); Elokuva (HD 16 : 9, hidastus 8 : 3); Liikkuva kuva (16 : 9)"

 ja "Yksittäiskuvaus, sarjakuvaus, elektroninen (Hi) Itselaukaisin, viivästetty kaukolaukaisu, nopea kaukolaukaisu, ajastettu kuvaus"

Koronan jälkeinen kesäyö: eli pelasta pörriäinen

Sutinaa ja pöhinää tärkeämpi ääni juhannuksena oli pärinä ja pörinä. Koronahan ei loppunut, mutta kesäkausi alkoi käsienpesun ja käsidesin voimalla. Pörriäiset pörisi. Pörisee yhä. Kaivoin naftaliinista Nikon D40 tamronin putkella, ja se on raskas laite. Sanan kummassakin mielessä. Monenlaista siipiveikkoa näkyi juhannuksen jälkeen Pohjoisessa. Mökillä moraalinen dilemma on, leikatako ruoho, jolloin kyyt eivät eksy nurkille, mutta pörisijät kaikkoavat. © Satu Ylavaara Photography kesäkuussa 2020:

© Satu Ylavaara Photography 2020