Näytetään tekstit, joissa on tunniste vankileiri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vankileiri. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. toukokuuta 2021

Ei päivääkään ilman sisällissotaa, luokkasotaa: Sirkkalan kasarmi Turuus toimi vankileirinä

Ei päivääkään ilman sisällissotaa, luokkasotaa: Sirkkalan kasarmi Turuus toimi vankileirinä 1918, siis sata vuotta ennen kuin kuvasin nämä valokuvat 29.04.2018, Huhtikuussa 1918 Sirkkalan kasarmille perustettiin Turun vankileiri.. 
© Satu Ylavaara Photography 2018:




Ismo Kajanderin veistos vuodelta 1994

Koordinaatit: 60°27′01″N, 22°17′20″E
Tässä Kurjenkaivon kentällä Ismo Kajanderin teos ja laatta: 1994 pystytetty Turun vankileirin muistomerkki, veistos nimeltä ”535” on X, raksilla merkitty alue, jossa sijaitsi vankileiri, jonne punaiset laitettiin:


Kurjenkaivonkentän puukujanne
puistolehmuskujanne?




© Satu Ylavaara Photography 2018



Lue lisää:

Kurjenkaivonkentän puistolehmuskujanne on istutettu vuonna 1932 Lehmukset / Turun puut kartalla

Sirkkalan kasarmialue ja Kurjenkaivonkenttä. "Sirkkalan kasarmialue ja Kurjenkaivonkenttä ovat eläneet rinnakkain omaa elämäänsä 1800-luvulta alkaen. Kaupunkilaisten näkökulmasta alueiden välillä on kuitenkin ollut suuri ero. Kurjenkaivonkenttä on ollut kaupunkilaisille avoin ja toiminut kokoontumis- ja kauppapaikkana, kun taas kasarmialue on ollut suljettu ja kaupunkilaisten saavuttamattomissa." " Maastoa muokataan vankityönä
Kasarmialueen ja Kurjankaivonkentän tarinat yhdistää toisiinsa vuonna 1918 punavankileirinä alkanut ja seuraavina vuosina pakkotyölaitoksena jatkunut vaihe. Kurjenkaivonkentän halki kulkenut korkea piikkilanka-aita liitti osan Kurjenkaivonkentästä vankileiriin ja pakkotyölaitokseen ja alueet yhdistyivät toiminnallisesti " 04/2018 hiiskuttua

Sirkkalan kasarmi muuttui köyhäinhuoneesta yliopistoksi, "Huhtikuussa 1918 Sirkkalan kasarmille perustettiin Turun vankileiri.Köyhäinhuone, kasarmi, vankileiri… ja lopulta humanistien tyyssija. Sirkkalan kasarmialueen historia on pääosassa vapaasti verkossa luettavassa Turun yliopiston humanistien Hiiskuttua-lehdessä. Sen kevätnumero avaa näkökulmia muistiin, muistoihin ja muistamiseen. Alueen värikäs historia alkaa 1830-luvulta, jolloin Sirkkalaan valmistui Turun köyhäinhuone. Rakennuksen ajateltiin kuitenkin olevan liian hieno köyhille, ja se siirtyi muutaman vuoden päästä armeijan käyttöön. Sisällissodan taisteluiden päätyttyä, huhtikuussa 1918, Sirkkalan kasarmille perustettiin Turun vankileiri. Tällä hetkellä Sirkkalan kasarmin rakennuksissa toimii humanistisen tiedekunnan historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos." Aamuset

"Kasarmialue toimi Venäjän armeijan poistuttua alueelta Suomen itsenäistymisen myötä Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 vankileirinä. Suurimmillaan Turun vankileirin vankiluvuksi on arvioitu noin 3 300. Leirillä kuoli eri arvioiden mukaan noin 120–175 ihmistä, pääasiassa nälkään ja sairauksiin. Leirin vuonna 1994 paljastettu muistomerkki on Ismo Kajanderin veistos, Kurjenmäenkentän rinteen peruskallioon upotettu ruostunut tasavartinen risti." wikipedia

torstai 3. toukokuuta 2018

Punavankiristeilyllä osa 2: eli 1918-muistoristeilyllä Santahaminasta Iso-Mjölön saarelle

Aloitimme tämän tunteikkaan ja ilmaisen risteilyn Hakaniemenrannasta, Maailman rauha  -patsaan ääreltä. Hengitys huurusi, oli viileää. 28.04.2018 oli muistoristeilyn aika saarille, jossa punavankeja kidutettiin ja murhattiin. Tarkemmin sanoen punaisia eli punakaartilaisia. Happi meinasi loppua joukkohaudoilla. 1918-muistoristeilyn mahdollistivat Työväenperinne ry, Demokraattinen Sivistysliitto, Kansan Sivistystyön Liitto, ja Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö. Tässä lisää kuvia:










Kirjailija, herrasmies ja upseeri, paikoitellen myös puunhalaaja, luontoihminen Jarmo Nieminen kertoi Santahamina vankileirin historiasta kuuluvalla ääneelä, ja kannusti tutkijoita tutkimaan lisää, erityisesti naistutkimus ja naiskaarti, punaisten naistenkaarti. 


Santahaminassa:






















Mutta miksi joukkohaudalla oli kaljatölkkejä? Lahtarit juhlineet? 



Santahaminan laiturista kävelimme muistomerkille, ja kuuntelimme 1918 vankileirin ja hautapaikan historian esittelyä. Noin 11.30 oli muistopuhe ja kukkien lasku muistomerkillä. Happi meinasi loppua, kuten joukkohaudoilla yleensä, vuoden 1918 luokkasodan metsähaudalla, Santahaminassa.









Saharan kasviskeittolounas




Vinhasti ja irvokkaasti heilui maammelippu tuulessa, kun matkustimme saarelta toiselle. Vankileiriltä toiselle. Tästä on kulunut vain sata vuotta. 

Iso-Mjölön saari


Iso-Mjölön saari on tuttu mm Suomen hauskin mies näytelmästä ja elokuvasta




Siellä oli upeita tuulenpesiä, ehkö sellaisia joista Martta Salmela-Järvinen kertoi pysähdyttävässä dokumentissa nimeltä Silta. 


Iso-Mjölön saari oli tuttu Suomen hauskin mies näytelmästä & elokuvasta. Tiirasimme kaukoputkella - ei Byronin makuuhuonetta vaan kotkanpesää...


Tuolla takana on merikotkan pesä. Pesällä on kuhinaa, joten tie oli syystäkin suljettu. 


Muistomerkillä. 














Taustatietoa ja tähelepanua:

Vangit ja vangitsijat: Helsingin vankileirien toiminta ja vankien selviytyminen vankileireillä:
Iso Mjölössä kuolleet Santahaminaan haudatut suomalaiset:



 Tässä juupuupin viideoita, eli surumarssista alakaen punavangin lauluun ja sotaorvon lauluun: