Kirjailija, herrasmies ja upseeri, paikoitellen myös puunhalaaja, luontoihminen Jarmo Nieminen kertoi Santahamina vankileirin historiasta kuuluvalla ääneelä, ja kannusti tutkijoita tutkimaan lisää, erityisesti naistutkimus ja naiskaarti, punaisten naistenkaarti.
Santahaminassa:
Mutta miksi joukkohaudalla oli kaljatölkkejä? Lahtarit juhlineet?
Santahaminan laiturista kävelimme muistomerkille, ja kuuntelimme 1918 vankileirin ja hautapaikan historian esittelyä. Noin 11.30 oli muistopuhe ja kukkien lasku muistomerkillä. Happi meinasi loppua, kuten joukkohaudoilla yleensä, vuoden 1918 luokkasodan metsähaudalla, Santahaminassa.
Saharan kasviskeittolounas
Vinhasti ja irvokkaasti heilui maammelippu tuulessa, kun matkustimme saarelta toiselle. Vankileiriltä toiselle. Tästä on kulunut vain sata vuotta.
Iso-Mjölön saari
Iso-Mjölön saari on tuttu mm Suomen hauskin mies näytelmästä ja elokuvasta
Siellä oli upeita tuulenpesiä, ehkö sellaisia joista Martta Salmela-Järvinen kertoi pysähdyttävässä dokumentissa nimeltä Silta.
Iso-Mjölön saari oli tuttu Suomen hauskin mies näytelmästä & elokuvasta. Tiirasimme kaukoputkella - ei Byronin makuuhuonetta vaan kotkanpesää...
Tuolla takana on merikotkan pesä. Pesällä on kuhinaa, joten tie oli syystäkin suljettu.
Muistomerkillä.
Taustatietoa ja tähelepanua:
Vangit ja vangitsijat: Helsingin vankileirien toiminta ja vankien selviytyminen vankileireillä:— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 3. toukokuuta 2018Iso Mjölössä kuolleet Santahaminaan haudatut suomalaiset:
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 3. toukokuuta 2018
Santahaminan vankileiri ja hautausmaa | Kvartti https://t.co/Pp7DxyKqj9— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 3. toukokuuta 2018
Keitä ovat Iso-Mjölön saareen haudatut? https://t.co/YVVMO10irR
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 3. toukokuuta 2018
Tässä juupuupin viideoita, eli surumarssista alakaen punavangin lauluun ja sotaorvon lauluun:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.