Kaunis, kaunis kesäinen Turku ja Ruissalo 21.08.2010 maissa. Ennen koronaa matkustin eettisesti ja
ekologisesti, kasvisruokaa syöden, enkä käyttänyt lentokoneita. Tämä matka tehtiin junalla ja bussilla. Ja nautinnolla. Tämä oli kylpylämatka, muuten olen ollut Ruisrockissa, Billy Idolin keikasta noin vuonna 1991 lähtien. Sittemmin olen käynyt turvallisesti Turun Kaupunginteatterilla, joka on huolehtinut säännöistä hyvin. Myös koronan aikana. Vaikka nyt on valtavasti uusia koronatartuntoja - kun teatterit ja elokuvasalit ovat olleet visusti kiinni, niin koronatoimissa jatketaan - teattereiden ja elokuvasalien ja museoiden eli kaiken luovan kulttuurin ja taiteen kiinnipitoa. Jännä juttu, vaikka ihmiset ovat hankkineet koronatartuntansa muualta. Jännä juttu. Tämä systemaattinen taiteen tuhoaminen. Tässä Turuus reilut 10 vuotta sitten. Kun päivä paistoi, ja linnut lauloi.
kauniiden, arvokkaiden puutalojen idylliä ja arkea
Turun rautatieasema on vaatimaton, muttei se mikään ceaucescun palatsi tarvi ollakaan
kaunista violettia paikallisbussissa keskustasta Ruissaloon
ja hotellihuoneessa
onkohan se Aurajoki vai Itämeri, ruokasalin puolella
jäitä
ja kasvisruokaa, oliko peräti halloumia
kahvia ja juustokakkua
Ruissalon pihalla. Nyt tuli mieleen Juha Hurmeen näytelmä Making of Lea, jossa oli runolaulukilpailu, jossa oli mm yks hassu Ruissalo.
erityisen kaunis sävy on puolapuuron färinen
heijastus parvekkeen akkunasta
puhdasta, tuhoamatonta metsää
junassa
Hakaniemen torilla, Helsinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.